Laulaisin sydämeni kyllyydestä, silkkaa iloa.
Mutta ääneni on pieni ja katkeileva, ja välillä pitää pysähtyä vetämään henkeä ja nieleskelemään juhlakyyneleitä.
Tässä ilossa olemme yhtä, me kaikki tähän kirkkosaliin tulleet ja kaikki ennen meitä, aina sinne kaukaisiin aikoihin asti, missä paljasjalkaiset lapset ja tienvarsien yksinäiset ensimmäisen kerran iloitsivat.
aa-aa-nna, hoosi-aa-aa-nna, hoosianna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun tervehdyksistä!